Toukokuun 4. päivänä 1901 saapui höyrylaiva Astrealla Hangon satamaan 18 kollia tavaraa. Lähetys sisälsi osiin purettuna H.K. Porter -veturitehtaan Pittsburgissa, Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa vuonna 1901 valmistaman märkähöyryveturin valmistusnumeroltaan 2313. Lähetys kuljetettiin Hangosta rautateitse Suolahteen ja edelleen Äänekoskelle, jossa veturi koottiin. Veturi oli järjestyksessä toinen H.K. Porter -tehtaan Äänekoski-Suolahden rautatielle toimittama höyryveturi. Veturi sai aikaisemman veturin numeron 1, koska se oli kooltaan suurempi ja vahvempi veturi. Samalla ensimmäinen veturi numeroitiin uudelleen numeroksi 2.
Veturin alkuperäinen kattila oli suunniteltu noin 20 vuoden käyttöä varten, sen poistamisaikaa ei tiedetä. Toinen kattila oli Tampereen Pellava- ja Rautateollisuuden (Tampella) vuonna 1913 valmistama. Se poistettiin käytöstä vuonna 1933 mutta oli tilapäiskäytössä kesällä 1941 nykyisen, Tampellan vuonna 1932 valmistaman, kattilan korjauksen aikana. Tällöin nykyisen kattilan kuparinen tulipesä korvattiin teräksisellä.
Äänekoski-Suolahden rautatiellä veturia kutsuttiin isoksi pässiksi. Veturi oli linjaliikennekäytössä 1.5.1943 asti, jolloin yksityisradan yleinen liikenne päättyi ja liikenne siirtyi uudelle VR:n radalle. Tämän jälkeen veturi numero 1 palveli Äänekosken tehtaiden sisäisessä liikenteessä liikenteen lopettamiseen vuoteen 1964 saakka, jonka jälkeen veturilla ei enää liikennöity, vaan se oli 1964-66 höyrynannossa tehdasaluella. Vuonna 1966 se suojattiin levyin ja varastoitiin ulkosalle.
Vuonna 1971 veturi numero 1 lahjoitettiin Museorautatie Forssa-Humppila ry:lle (myöh. Museorautatieyhdistys ry). Veturin kunnostustyö aloitettiin vuonna 1972 purkamalla veturi osiin ja hiekkapuhaltamalla höyrykattila ja joukko pienempiä osia. Tällöin veturin kattila arvioitiin kuitenkin pintapuolisen tarkastelun perusteella niin huonokuntoiseksi, että kunnostustyö päätettiin keskeyttää. Veturin kunnostus päätettiin aloittaa uudelleen keväällä 1989, jotta eri puolille museorautatiealuetta varastoidut osat eivät katoaisi lopullisesti.
Vuonna 1993 sovittiin jokioislaisen konepajan kanssa veturin rungon konepajakunnostuksen ensimmäisestä vaiheesta. Samalla aloitettiin tietojen kerääminen veturista ja sen höyrykattilan kunnostus Minkiöllä. Kunnostustöiden edetessä höyrykattila osoittautui paljon aiemmin arvioitua parempikuntoiseksi. Kattila puhdistettiin ja varustettiin uusilla tuliputkilla ja se läpäisi pakollisen vesipainekokeen keväällä 1996. Samana vuonna veturiin valmistettiin uusi vanhanmallinen savupiippu.
Kunnostustyö eteni vaiheittain kiireellisempien töiden lomassa. Veturin historiallinen ensilämmitys noin 39 vuoden hiljaiselon jälkeen tapahtui lauantaina 11. kesäkuuta 2005. Höyrykattilan tulipesään tehtiin tulet kello 9 aamulla ja täyden 12 kg/m2 työpaineensa veturin höyrykattila saavutti jo alkuiltapäivästä. Koeajoihin päästiin viikkoa myöhemmin, lauantaina 18.6.2005. Virallisesti veturi otettiin käyttöön Minkiön ensimmäisten Höyryfestivaalien yhteydessä sunnuntaina 31.7.2005, jolloin se veti festivaalien kutsuvierasjunan Minkiöltä Jokioisille ja takaisin.
Tekniset tiedot
- Käyttöpaikka:
- Äänekoski-Suolahden rautatie, ÄSR 1
- Valmistaja:
- H.K. Porter Company, Pittsburgh, U.S.A, 2313/1901
- Paino työkunnossa:
- 13,7 t
- Vetovoima:
- 22 kN (2240 kp)
- Pyörästö:
- 0-6-0T
- Höyrykone:
- Sylinterin halkaisija 229 mm, iskun pituus 356 mm, märkähöyrykone
- Kattila:
- Tampella TK 227/1932, tulipinta 20,3 m2, arinapinta 0,48 m2, tilavuus 1,1 m3