Joulukalenteri 2023

Jokioisten Museorautatien vuoden 2023 joulukalenterissa aukeaa uusi kuvaluukku joka päivä aina jouluaattoon saakka!

Joulun aaton aattona poikkeamme kapeilta raiteilta täysin raiteittoimalle radalle, eli insinööritermein voidaan sanoa raideleveyden lähestyvän nollaa. Nuortin konesavotta 1913–1916 eli Samperin savotta Lapissa oli Suomen ensimmäinen konevoimin tehty isompi savotta. Siellä konevoiman oli kaksi kapeilla telaketjuilla kulkevaa Phoenix Centipede -höyryveturia (Phoenix xxx/1913). Kuvassa höyrysavotan veturi isojen tukkirekien ja miesten kanssa jäätiellä.

Telaketjuvetoinen höyryveturi jäätiellä hankien keskellä. Veturin perässä isoilla tukilla lastattuja rekiä.
Phoenix Centipede telaketjuhöyryveturi Nuortin konesavotalla. Kuva: Kokoelma MRY, 1913-16.

Jouluaatto. Tämän vuoden joulukalenteri päättyy kuvaan, jossa tänä vuonna Jokioisten Museorautatiellä peruskorjauksesta valmistunut Schöma dieselveturi (Schöma 3151/1969) on vielä kaupallisessa liikenteessä. Kuvassa Nokia Oy:n Nokian selluloosatehtaan liikennettä joulukuussa 1971. Veturin kokoon nähden vaunut näyttävät varsin kevyiltä.

Vihreä dieselveturi joen rannalla kulkevalla radalla. Veturin takana näkyy tehdas ja kaartuu suuri silta.
Nokia Oy:n Nokian selluloosatehtaan liikennettä joulukuussa 1971. Kuva: Reino Kalliomäki, joulukuu 1971.

Kurkistetaan vielä kerran ennen joulua Loviisa-Vesijärvi rautatielle. Tämän päivän kuvassa on Upo uusi moottorivaunu talvimaisemassa jäähdytin huolellisesti peitettynä, rahastaja Berit Sjöstrand seisoo rapulla oviaukossa.jäähdytin huolellisesti peitettynä, rahastaja Berit Sjöstrand seisoo rapulla oviaukossa.

Puukorinen moottorivaunu hankien keskellä. Oviaukossa seisoo nuori nainen.
Loviisan rautatien upo uusi moottorivaunu talvimaisemassa. Kuva: Pentti Kähärän kokoelma, 1947.

Tänään on vuorossa näkymä Viipurin läänin Ruskealassa olleesta marmorilouhoksesta, jossa louhijoiden työtä ovat tarkastamassa neljä johtajiin tai omistajiin kuuluvaa miestä. Louhitun tavaran ylös kuljetusta varten on huolellisesti rakennettu raide lankutuksineen jota myöten vinssillä juuri vedetään paria kuuppavaunua.

Kivilouhos, josta johtaa ylös jyrkkä vaijerivetoinen kapearaiteinen rata, jossa kuormattuja kuuppavaunuja nousemassa ylös. Joka puolella hyvin pukeutuneita herroja.
Ruskealan marmoriilouhos. Kuva: Olavi Kilpiön hankinta, 1898.

Nyt on vuorossa Kuusankosken-Voikan rautatie. Kuvassa konduktööri Aholin poseeraa KVR:n matkustajavaunun edessä. Vaunu on toinen kahdesta vanhimmista matkustajavaunuista. Uudemmista matkustajavaunuista kaksi on nykyisin Jokioisten Museorautatiellä.

Matkustajavaunu, jonka edessä asemalaiturilla seisoo junan konduktööri.
Konduktööri Aholin ja toinen KVR:n vanhimmista matkustajavaunuista. Kuva: UPM Kymmene keskusarkisto 2.18, 1929.

Tämän päivän kuvassa ollaan Konnunsuon-Muukon rautatiellä. Konnunsuon keskusvankilan omistama moottoriveturi "Rutku". Veturin perässä olevassa vaunussa kuljetettiin vankien tavaroita sekä muita pieniä tavaroita.

Pieni dieselveturi vetää pientä kulmikasta matkustajavaunua. Veturissa poseeraa kuljettaja ja matkustajavaunun portailla junan konduktööri.
Konnunsuon keskusvankilan omistama moottoriveturi "Rutku" Kuva: Erkki Einolan hankinta, 1927-28.

Syyskuun alussa 1967 olivat Hyvinkään-Karkkilan rautatien viimeiset hetket käsillä. Kuvassa Hyvinkää-Karkkila rautatien viimeinen yleisen liikenteen tavarajuna, jota vetää höyryveturi HKR 5 (Tampella 289/1917).

Höyryveturin vetämä tavarajuna.
Hyvinkää-Karkkila rautatien viimeinen tavarajuna Kuva: Börje Sällström, 1.9.1967.

Syksy on metsästyksen aikaa ja oheinen kuva on Vaherjoelta Syskyjärvi - Vaaherjoki metsäradalta. Metsäradalla on tietenkin käyty metsästämässä ja tässä kuvassa lienee jahtiseurue, edessä on kaksi koiraa ennen matkalaukkua. Vaunua vetää Vaherjoen höyryveturi Krauss (4769/1902).

Höyryveturin vetämä juna, jonka avovaunussa miehiä ja koiria matkustamassa.
Metsäradalla on tietenkin käyty metsästämässä ja tässä kuvassa lienee jahtiseurue. Kuva: Olavi Kilpiön hankinta, 1920-luku.

Kesäkuvien lopuksi siirrymme Outokuummun-Juojärven rautatielle. Kuvassa radan kaksi Kolomnan valmistamaa tyypin 86 höyryveturia koeajolla. Toisen Pitäjänmäen radan numero lienee ollut veturiin vielä maalattu H. 313. (roomalaisin kirjaimin N. 313.) Toisen edessä ratapöllillä seisoo tyttö valkoisessa mekossa. Kuvan takana teksti: "Veturit koeajolla".

Kaksi höyryveturia, joista toisen edessä tyttö valkoisessa mekossa.
Outokuummun-Juojärven rautatien veturit koeajolla. Kuva: Outokummun keskusarkisto, kesä 1918.

Vielä muistelemme menneitä kesiä. Pankakosken radalla junia käytettiin myös heinätöissä. Kuvassa veturi numero 1 (Krauss 3582/1897) heinäjunassa. Veturi oli käytössä 1897-1917. Veturi kulki ensimmäistä kertaa Pankakosken radalla 15.7.1897. Kuvan takana teksti: "Veturi numero 1 heinäjunassa, Krauß 0-6-0 UTT"

Höyryveturin vetämä juna, jonka vaunuihin lastataan heinää.
Pankakosaken radan veturi numero 1 heinäjunassa. Kuva: Pankakosken arkisto, kesä 1900-luvun alussa.

Nyt olemme kesäisellä Harvialan metsäradalla. Vanajan seurakunnan pikkujunaretkeltä otettu henkilöpotretti. Veturissa vasemmalla lämmittäjä Toivo Liljedahl ja kuljettaja Kustaa Tulonen. Oikealla, veturin edessä oikealta konduktööri Vilho Koivuniemi, työnjohtaja Lauri Riipinen, rovasti H.A. Soila, liikennepäällikkö Leijon ja kolme tuntematonta. Kuva saattaisi olla viimeiseltä radalla tehdyltä seurakunnan kesäretkeltä v 1954. Höyryveturi on Harvialan metsäradan veturi n:o 2 (Tampella 256/1916).

Höyryveturi, jonka edessä joukko ihmisiä pyhäpuvuissa.
Vanajan seurakunnan pikkujunaretkeltä otettu henkilöpotretti. Kuva: A. Hyvärinen, kesä 1954.