Tämä kategoria ei sisällä artikkeleita. Mikäli alakategorioita näkyy tällä sivulle, ne voivat sisältää artikkeleita.

Alakategoriat

Tässä blogissa seurataan Hyvinkää - Karkkila rautatien höyryveturin numero 5 (Tampella 289/1917) eli tuttavallisemmin Sohvin peruskorjausta Jokioisten Museorautatiellä.

Tummansininen uusi höyryveturi lastattuna SVR:n avotavaravaunuun.
Väritetty valmistajankuva HKR 5 -veturista Tampereella lastattuna VR:n vaunuun, jolla veturi kuljetettiin Hyvinkäälle.

Historiaa

Silloinen Hyvinkää-Pyhäjärvi rautatie tilasi vuonna 1917 Tampellalta kolmannen ja viimeisen uuden tankkiveturin. Vuonna 1911 valmistunut rautatielle oli jo aikaisemmin toimitettu Vitosen sisarveturit, veturit numero 3 ja 4.

Veturi valmistui 31.12. 1917 ollen ensimmäisiä itsenäisessä Suomessa valmistuneita vetureita. Veturia käytettiin seka- ja tavarajunien vetoon vuodesta 1918 lähtien aina radan sulkemiseen 1968 asti.

Radan sulkemisen jälkeen vuonna 1969 radan omistaja Kymin Osakeyhtiö lahjoitti veturin Veturien Ystävät ry:lle ja veturi siirrettiin Forssaan. Parin vuoden kunnostustyön jälkeen veturi aloitti elokuussa 1971 museojunaliikenteen Suomessa. Tästä tulee tänä vuonna kuluneeksi tasan 50-vuotta ja tarkoitus on, että kunnostettu veturi vetää suomalaisen museojunaliikenteen juhlajunan alkukesästä 2021.

Kunnostustavoitteet

Veturin kunnostustyön tavoitteena on korjata veturin vuotavat vesitankit, palauttaa veturin halkobunkkeri alkuperäiseen asuunsa, maalata veturi alkuperäiseen väriinsä ja huoltaa ja korjata veturin höyrykoneisto.

Tue veturin kunnostusta

Mikäli haluat auttaa Sohvia saamaan uudet vesitankit, jolloin Sohvi pääsee taas kesäksi museojunien ahkeraksi vetäjäksi, on Sinulla mahdollisuus lahjoittaa rahaa Sohvin kunnostukseen. Pienikin lahjoitus auttaa ja vie kunnostusprojektia lähemmäksi valmistumista.

Pääset lahjoitussivulle alla olevasta linkistä:

Anna Sohville uudet vesitankit


Tässä blogissa seurataan Jokioisten rautatien matkiustajavaunun numero 1 uudelleenrakennusta. Vaunun runko ja telit ovat alkuperäiset, mutta koko kori rakennetaan uudelleen vanhojen kuvien ja piirustusten avulla. mallina on myös ainoa säästynyt Jokioisten rautatien matkustajavaunun pätkä.

Kaksi tyttöä puisen matkustajavaunun päätysillan portailla.
Kaksi matkustajatyttöä vaunun portailla ja taustalla näkyy moottorivaunua varten hankittu kevyt matkatavaravaunu nro 12. Veturina on tarkkan katsoessa jompi kumpi Tubize, joten kuva on otettu 1947 tai sen jälkeen. Museorautatieyhdistys ry arkisto, kuva n:o 2186.

Historiaa

Jokioisten rautatiellä oli käytössään vuosina 1898 - 1954 kolme matkustajavaunua, joista kaksi oli yhdistettyjä II ja III luokan vaunuja ja yksi vaunu oli kokonaan III luokan vaunu. Vaunujen metallisen rungon ja telit valmisti englantilainen Leeds Forge & Co ja matkustajavaunujen korit rakensi Hietalahden laivatelakka (Sandvikens Skeppsdocka) Helsingissä vuonna 1898.

Jokioisten rautatien matkustajaliikenne päättyi vuonna 1954, jolloin matkustajavaunujen korit hävitettiin ja vaunujen metalliset rungot muutettiin avonaisiksi tavaravaunuiksi. Tavaraliikenteen päätyttyä vuonna 1974 nämä tavaravaunut ostettiin museorautatien omistukseen.

Kunnostustavoitteet

Nyt aloitetun projektin ajatuksena on rakentaa historiallinen kopio Jokioisten rautatien matkustajavaunusta numero 1. Projekti alkoi elokuussa 2013 vuonna 1898 valmistuneen metallisen vaununrungon kunnostuksella. Vuoden 2015 aikana aloitettiin vaunun pienosien, kuten tammisten ikkunoiden ja niiden sisäkehysten valmistaminen. Sepältä tilattiin käsintaotut metalliset penkinjalat ja ensimmäinen alkuperäisenmallinen penkki valmistui syyskuun alussa.

Projektin seuraava on matkustajavaunun puisen korin rakennustyöt, Ne joudutaan tekemään talkootyötä Museorautatiellä, koska emme saaneet tarpeeksi avustusta, jotta vaunu oiisi voitu rakennuttaa ulkopuolisessa yrityksessä. Talkootyönä tehtynä rakennustyöt kestävät kauemmin ja valmis vaunu arvioidaan saatavan museoliikenteeseen kesäksi 2021.

Nyt rakennettavan vaunun ulkoasu tulee noudattamaan Jokioisten rautatien matkustajavaunujen myöhempää ulkoasua, sillä vuoden 1898 alkuperäinen korin peltivuoraus korvattiin puupaneloinnilla 1920-luvun alussa, jolloin myös vaunun sisätiloihin asennettiin tuolloin muodissa ollut vanerointi


Tämä blogi kertoo parhaillaan käynnissä olevasta Jokioisten rautatien höyryveturin numero 4 (Tubize 2365/1947) peruskorjauksesta ja kattilaremontista Jokioisten Museorautatiellä.

Vihreä höyryveturi kulkee vasemmalta oikealle kesäisen vihreässä maisemassa.
JR4 vetää museojunaa Jokioisilla. Kuva: Teemu Virtanen.

Historiaa

Jokioisten Rautatie tilasi 1940-luvun puolivälin jälkeen Belgiasta 2 uutta höyryveturia korvaamaan sotakorvauksena menetetyn radan voimakkaimman Henschel-merkkisen höyryveturin.

Tubizea käytettiin JR:n raskaiden tavarajunien, ja vuoteen 1951 myös matkustajajunien, veturina aina 1960-luvulle saakka. Tällöin Jokioisten rautatie osti Loviisa-Vesijärven rautatieltä kolme ja Hyvinkään-Karkkilan rautatieltä yhden Move 21-dieselveturin. Höyryveturien numero 4:n ja numero 5:n käyttö väheni ja ne joutuivat vähempiarvoisiin tehtäviin, dieselvetureiden varakoneiksi sekä talvisin aurausjunien vetureiksi.

Tubize JR 4 oli vetureista ensimmäinen ja oli käytössä radan liikenteen loppettamiseen saakka vetäen radan viimeisen junan 29.3.1974. Veturi on myös ollut Jokioisten Museorautatien työjuhta ja vetänyt enemmän museojunia kuin muut höyryveturit.

Kunnostustavoitteet

Vuonna 2012 alkaneen veturin kunnostustyön tavoitteena on palauttaa veturi teknisesti mahdollisimman hyvään kuntoon, peruskorjata ja katsastaa veturin kattila, rakentaa veturille uusi nokikaappi, korjata veturin jousitus, telit ja alusta sekä maalata veturi uudelleen.


Tässä käydään lävitse Humppilan uuden asemarakennuksen vaiheita. Tarkoitus on seurata asemarakennuksen vaiheita sen Humppilaan saapumisesta siihen asti kunnes rakennus on saatu korjattua ja otetaan käyttöön Jokioisten Museorautatiellä.

Humppilan uusi asemarakennus on entinen Riipan liikennepaikkarakennus.
Humppilan uusi asemarakennus on entinen Riipan liikennepaikkarakennus.

Tarinaa Jokioisten rautatien Santavaihteen uudelleen rakentamisesta. Santavaihteelta johti vuonna 1975 Humppilan radan purkamisen yhteydessä purettu sivuraide rautatien hiekkakuopalle. Santavaihteelle on myös rakennettu laavu ja nuotiopaikka resiinaretkiä varten.

Santavaihe ilmasta kuvattuna vihreiden peltojen keskellä.
Pääraide kulkee kuvan alareunasta Minkiön suunnasta yläreunaan Humppilan suuntaan. Santavaihde kaartaa oikealle. Kuva: Antti Havukainen 08.08. 2018.

Tässä blogissa kerrotaan Jokioisten Museorautatien jatkamisesta Loimijokirantaan Jokioisten nykyiseltä asemalta. Ratapohja jokirantaan on pääosin täysin olemassa ja suurimmalla osalla matkasta, jopa radan alkuperäinen kiskotus on jäljellä, tosin ratapölkyt ovat ehtineet hieman lahota vuoden 1974 liikenteen päättymisen jälkeen!

Valmista uutta rataa ja gtaustalla moderni tehdasrakennusa.
Jokioisten siirappitehdas ratatyömaan tasutalla joulukuussa 2015. Kuva: Jussi Tepponen.

Uuden radan valmistuttua matkustajajunien pääteasema tulisi aivan Loimijoen rantaan keskelle historiallista Jokioisten kartanaoaluetta ja lähemmäksi Jokioisten keskustaa. Jokirannan asema tulee sijaitsemaan kauniilla paikalla, nimensä mukaisesti joen rannalla. Joen molemmilla rannoilla on jäljellä vuonna 1898 valmistuneen ja vuonna 1981 puretun rautatiesillan kivijalat sekä holvikaari, joita museojunamatkustajat pääsevät ihmettelemään radan valmistuttua. Museorautatien uudelta asemalta on lyhyt matka mm. Ferrarian naulamuseoon, vanhaan kartanon navettaan rakennettuun Tietotaloon sekä maatalouden esittelypuisto Elonkiertoon.


Tämä blogi kertoo Hyvinkään-Karkkilan rautatien matkustajavaunun numero 2 kunnostuksesta käyttökuntoon Jokioisten Museorautatiellä.

HKR 2 matkustajavaunu seisoo kiiltävänä peruskorjauksen jälkeen.
Vaunu junassa Jokioisten asemalla vuonna 2014.

Historiaa

Hyvinkään-Pyhäjärven (myöhemmin Hyvinkään-Karkkilan) Rautatielle valmistui vuonna 1911 kaksi yhdistettyä toisen ja kolmannen luokan matkustajavaunua. Vaunut rakensi Hietalahden Laivatelakka (Sandvikens Skeppsdocka & Mekaniska Verkstad) Helsingissä. Vaunut saivat numerot 2 ja 3. Museorautatiellä kunnostuksessa oleva vaunu on todennäköisesti numero 2.

Hyvinkään-Karkkilan rautatie lakkautettiin vuonna 1967, jolloin vaunu museoitiin ulkosalle osaksi Karkkilan linja-autoaseman eteen jätettyä muistomerkkijunaa. Vaunu seisoi paikalla vuoteen 1993 asti yhdessä veturin HKR3 sekä konduktöörivaunun nro 5 ja tavaravaunun G19 kanssa. Ulkona vietetyt 25 vuotta (sekä paikallinen nuoriso tusseineen) jättivät vaunuun jälkensä. Muistomerkkijuna siirrettiin museorautatielle keväällä 1993. Muistomerkkijunan veturi on sittemmin palautettu ulkoisesti kunnostettuna Karkkilaan.

Kunnostustavoitteet

Vuonna 2003 alkaneen vaunun kunnostustyön tavoitteena on palauttaa vaunu mahdollisimman tarkasti alkuperäiseen asuunsa. Vaikka vaunua oli muutettu vuosien saatossa, oli siinä kuitenkin säilytetty alkuperäinen peltiverhoilu ja ikkunajako. Sisällä vanerin alla oli puolestaan tallessa pääosin alkuperäinen panelointi. Myös lanterniinikaton rakenteista osa oli tallessa uuden katon sisällä.


Tässä blogissa esitellään Kuusankoski-Voikkaan rautatien kahden matkustajavaunun täyskorjausta Jokioisten Museorautatiellä. Vaunujen on määrä valmistua liikennekuntoon kesällä 2010.

Vihreäksi maalattu kapearaiteinen juuri kunnostuksesta valmistunut matkustajavaunu.
Vaunu numero 14 valmiina Minkiöllä. Kuva: Jussi Tepponen.

Minkiön aseman seutu liittyy kunnalliseen viemäriverkkoon vuosien 2012 ja 2013 aikana. Tällöin tarjoutuu myös tilaisuus rakentaa Minkiön asemalle nykyaikaiset vaatimukset täyttävä käymälärakennus. Minkiöllä on tällä hetkellä yleisön käytössä vain puuceet, jotka etenkin vilkkaimpaan kesäaikaan eivät vastaa nykymatkailijoiden mukavuusvaatimuksia.

Punaiseksi maalattu puinen käymälärakennus.
Minkiön aseman yleisökäymälä. Kuva: Jussi Tepponen.

Käymälää varten on tarkoitus hakea ulkopuolista rahoitusta ja toiveena on, että käymälä olisi käytössä kesällä 2013.

Hanketta ovat tukeneet:

  lippu ja lause pieni


Moottoriresiina eli More on Jokioisten Museorautatien yleiskulkupeli, jolla hoituvat niin radantarkastukset, talkoolaisten noudot VR:n junalta Humppilasta kuin ratatyökuntien tarviketäydennyksetkin.

Sininen moottoriresiina penkillä varustetun seisakelaiturin vieressä.
More Kirkkotein seisakkeellaa 1980-luvun sinisessä väriasussaan. Kuva: Jorma Attila.

Resiina on alun pitäen Wihuri Oy:n Teijon tehtaan valmistetta 1950-luvulta ja se on ollut 70-luvulle saakka Valtionrautateiden rataosaston käytässä. Resiina on muunnettu kapealle raideleveydelle 1980-luvulla riihimäkeläisen Pertti Ersalon pajalla. Morea liikuttaa Volkswagenin bensiinimoottori, jollaiset ovat kaikelle kansalle tuttuja legendaarisen Kupla-Volkkarin voimanlähteinä.

Moottoriresiina on parhaillaan peruskorjauksessa, jossa siihen on jo vaihdettu peruskorjattu moottori, sähköjärjestelmä on uusittu sekä yli 20 vuoden museorautatiellä käytön jälkeen kolhiintuneet ja ruostuneet koripellit on uusittu ja maalattu.


Tässä blogissa kerrotaan leveäraiteisen Matisa-tukemiskoneen kunnostuksesta ja muuntamisesta kapearaiteiselle museoradalle sopivaksi. Tukemiskonetta käytetään raidesoran tai -sepelin tukemiseen ratapölkkyjen alle, jotta raide saadaan suoraksi ja riittävän tukevaksi kantamaan raskaiden junien paino.

Ennen koneellisten tukemismenetelmien käyttöönottoa tukeminen suoritettiin käsin lapiolla tai tarkoitusta varten valmistetulla toppahakulla.


Minkiön uusi vuonna 2002 valmistunut korjaamorakennus on yksi museorautatein suurimmista hankkeista ja varmasti toiminnan kannalata myös kaikkein tärkein hanke. Korjaamo mahdollistaa kaluston huolto- ja restaurointityöt vuoden ympäri ja myös kunnollisen työskentelyn talvisaikaan. Tämä on kaluston ylläpidon kannalta tärkeää, sillä kesäaikana valtaosa talkootyöstä kohdistuu itse liikennöintiin ja radan- sekä rakennusten ylläpitoon.

Kuva keltaisesta kivirakenteisesta uudesta korjaamohallista.
Minkiön uusi korjaamohalli. Kuva: Teemu Virtanen.

Korjaaorakennus tarjoaa myös kunnoilliset sosiaali- ja majoitustilat Museorautatieyhdistys ry:n talkoolaisille.


Tämä blogi sisältää muita Museorauttaieyhdistys ry:n hankkeita.