Jouluaatto. Tämän vuoden joulukalenteri päättyy kuvaan, jossa tänä vuonna Jokioisten Museorautatiellä peruskorjauksesta valmistunut Schöma dieselveturi (Schöma 3151/1969) on vielä kaupallisessa liikenteessä. Kuvassa Nokia Oy:n Nokian selluloosatehtaan liikennettä joulukuussa 1971. Veturin kokoon nähden vaunut näyttävät varsin kevyiltä.
Joulun aaton aattona poikkeamme kapeilta raiteilta täysin raiteittoimalle radalle, eli insinööritermein voidaan sanoa raideleveyden lähestyvän nollaa. Nuortin konesavotta 1913–1916 eli Samperin savotta Lapissa oli Suomen ensimmäinen konevoimin tehty isompi savotta. Siellä konevoiman oli kaksi kapeilla telaketjuilla kulkevaa Phoenix Centipede -höyryveturia (Phoenix xxx/1913). Kuvassa höyrysavotan veturi isojen tukkirekien ja miesten kanssa jäätiellä.
Kurkistetaan vielä kerran ennen joulua Loviisa-Vesijärvi rautatielle. Tämän päivän kuvassa on Upo uusi moottorivaunu talvimaisemassa jäähdytin huolellisesti peitettynä, rahastaja Berit Sjöstrand seisoo rapulla oviaukossa.jäähdytin huolellisesti peitettynä, rahastaja Berit Sjöstrand seisoo rapulla oviaukossa.
Tänään on vuorossa näkymä Viipurin läänin Ruskealassa olleesta marmorilouhoksesta, jossa louhijoiden työtä ovat tarkastamassa neljä johtajiin tai omistajiin kuuluvaa miestä. Louhitun tavaran ylös kuljetusta varten on huolellisesti rakennettu raide lankutuksineen jota myöten vinssillä juuri vedetään paria kuuppavaunua.
Nyt on vuorossa Kuusankosken-Voikan rautatie. Kuvassa konduktööri Aholin poseeraa KVR:n matkustajavaunun edessä. Vaunu on toinen kahdesta vanhimmista matkustajavaunuista. Uudemmista matkustajavaunuista kaksi on nykyisin Jokioisten Museorautatiellä.
Tämän päivän kuvassa ollaan Konnunsuon-Muukon rautatiellä. Konnunsuon keskusvankilan omistama moottoriveturi "Rutku". Veturin perässä olevassa vaunussa kuljetettiin vankien tavaroita sekä muita pieniä tavaroita.
Syyskuun alussa 1967 olivat Hyvinkään-Karkkilan rautatien viimeiset hetket käsillä. Kuvassa Hyvinkää-Karkkila rautatien viimeinen yleisen liikenteen tavarajuna, jota vetää höyryveturi HKR 5 (Tampella 289/1917).
Syksy on metsästyksen aikaa ja oheinen kuva on Vaherjoelta Syskyjärvi - Vaaherjoki metsäradalta. Metsäradalla on tietenkin käyty metsästämässä ja tässä kuvassa lienee jahtiseurue, edessä on kaksi koiraa ennen matkalaukkua. Vaunua vetää Vaherjoen höyryveturi Krauss (4769/1902).
Kesäkuvien lopuksi siirrymme Outokuummun-Juojärven rautatielle. Kuvassa radan kaksi Kolomnan valmistamaa tyypin 86 höyryveturia koeajolla. Toisen Pitäjänmäen radan numero lienee ollut veturiin vielä maalattu H. 313. (roomalaisin kirjaimin N. 313.) Toisen edessä ratapöllillä seisoo tyttö valkoisessa mekossa. Kuvan takana teksti: "Veturit koeajolla".
Vielä muistelemme menneitä kesiä. Pankakosken radalla junia käytettiin myös heinätöissä. Kuvassa veturi numero 1 (Krauss 3582/1897) heinäjunassa. Veturi oli käytössä 1897-1917. Veturi kulki ensimmäistä kertaa Pankakosken radalla 15.7.1897. Kuvan takana teksti: "Veturi numero 1 heinäjunassa, Krauß 0-6-0 UTT"
Nyt olemme kesäisellä Harvialan metsäradalla. Vanajan seurakunnan pikkujunaretkeltä otettu henkilöpotretti. Veturissa vasemmalla lämmittäjä Toivo Liljedahl ja kuljettaja Kustaa Tulonen. Oikealla, veturin edessä oikealta konduktööri Vilho Koivuniemi, työnjohtaja Lauri Riipinen, rovasti H.A. Soila, liikennepäällikkö Leijon ja kolme tuntematonta. Kuva saattaisi olla viimeiseltä radalla tehdyltä seurakunnan kesäretkeltä v 1954. Höyryveturi on Harvialan metsäradan veturi n:o 2 (Tampella 256/1916).
Tänään on vuorossa kesäinen kuva Mäntän rautatieltä. Kaksi hevosta vetämässä raskasta polttopuulla kuormattua vaunua proomurannasta Sassin puutavarapihalle vuonna 1943. Lastissa oleva vaunu on no 32.
Kausalan—Leininselän rautatie on jo niin valmis, että se avataan väliaikaiselle liikenteelle kesäkuun 1 p:nä. Leininselän rannalta jatkuu liike laivateitse litin ja Jaalan kirkonkylien kautta Voikkaan (Kauppalehti 18.5.1910). Veturi no 1, Orenstein & Koppel (3722/1910), ja ainakin kaksi radan matkustajavaunuista asemalaiturilla. Oikealla oleva rakennus on yhdistetty asema ja II ja III lk:n ravintola.
Juhannuksena veturit ja vaunut koristeltiin koivunoksilla. Siirymme Itä-Suomeen Pankakosken radalle, jossa 1920-luvulla kyseisen radan veturi N:o 3, Tampella (212/1913), on saanut juhannuskoristeet. Veturin päällä loikoilee veturinkuljettaja Toivo Pulli.
Tämän joulukalenterin vappukuva tulee Jokioisten rautatieltä. Kuvassa on JR 3 (VMT 67/1948) dieselveturin vetämä radan purkujuna Forssassa. Menossa on vapputauko Forssa-Jokioinen radan purkuhommissa. Viimeinen juna Forssasta!
Sitten käydään pohjoisempana Eskolan metsäradalla katsomassa miltä kevät siellä näyttää. Kuvassa terävänpään terävimpänä ollut Pentti Toivanen resiinan kanssa Vanhalammilla toukokuussa 1960-luvun alussa. Pentti Toivasen osaksi jäi hoitaa Eskolan metsäradan alasajo. Toivanen kertoi, että hänet palkattiin lopettamaan metsärata. Työ kesti vain useita vuosia.
Kevättä kohden mennään ja vuorossa on kapearaiteisen Loviisa-Vesijärven rautatien viimeinen kevät. Kapearaideliikenteen loputtua 19.4.1960 koottiin vetokalusto Lahteen myyntiä tai romutusta varten. Kuvassa höyryveturi numero 7 (O&K 9454/1921) ja lumiaura Lahden Seudun Meijeriosuuskunnan rakennuksen kohdalla.
Nyt siirrytään jo kevättalven tunnelmiin Riihimäen-Lopen rautatielle. Kuvassa on koeajoihin lainattu Dyckerhoff (92106/1937) moottoriveturi ratapenkalla kyljellään Riihimäestä päin katsottuna. Henkilöt oikealta lukien: Gunnar Markio, veturin päällä edessä Aarno Markio ja hänen takanaan A. Riuttan serkku Viljo Nieminen. Takana vasemmalla Kaile Juurinen. Apuveturi on tullut Santamäeltä päin.
Itsenäisyyspäivänä siirrytään Ylä-Syvärin kenttäradalle. Kuvassa radan avajaisten juhlajunan koristettu veturi n:o 3 (Podolsk 159 330 / 1938) taustalla. Miehet totisina katsovat kuvaajaa kohden. Toinen oikealta voisi olla ltn Rauno Mäkinen, radan lkp. Rata valmistui 11.2.1944 ja radan vihkiäiset olivat 19.2.1944.
Jatketaan kevättalvessa ja siirrytään Loviisa-Vesijärvi rautatielle. Kuvassa Porlammin, Porlom, pysäkki kevättalvella lumien keskellä. Ratavartija Halme liikkeellä erittäin pelkistetyn resiinan kanssa. Pysäkkirakennukseen on lisätty tuulikaappi.
Pysytään vielä helmikuussa ja siirrytään nyt Jokioisten rautatielle ja vuoteen 1968. Tämän päivän kuvassa JR 4 (Tubize 2365/1947) höyryveturi tekee vaihtotöitä Humppilan siirtokuormausalueella hyvin talvisessa kuvassa. Umpitavaravaunun 64 pääty näkyy myös kuvassa.
Tammikuulta siirrytään helmikuulle ja Riihimäen-Lopen rautatielle. Kuvassa viimeinen yleisen liikenteen tavarajuna on Sipilän talon helmikuussa 1952. Juna vetää Riihimäen-Lopen rautatien veturi n:o 2 (Tampella 177/1911).
Toinen joulukuuta ja pysytään vielä alkuvuoden talvisissa maisemissa. Kuvassa Jokioisten Museorautatien Hyvinkään-Karkkilan rutatien höyryveturi N:o 5 (Tampella 289/1917)saapumassa VR:n Hyvinkään konepajalle peruskorjaukseen tammikuussa 1979.
Ensimmäinen joulukuuta ja Jokioisten Museorautatien joulukalenteri avautuu. Hyvinkään-Karkkilan rautatien veturi numero 4:n (Tampella 179/1911) vetämä juna on saapumassa Vaskijärvelle. Junan loppupää ei ole vielä kaarteen takia näkyvissä. Huomenna joulupukin junaa vetää tämän veturin sisarveturi Hyvinkään-Karkkilan rautatien höyryveturi numero 5.
